"No but I travel light. -No you don't travel light."
Tindersticks´-yhtyeen ohjelmistoon kuuluu kaunis Travelling light -niminen duetto, jossa pohditaan sitä, matkaako laulun kertoja keveästi. Itse olen hyräillyt biisiä viime päivät siitä huolimatta, että laulussa tuskin on kyseessä reilaajan rinkka, vaan henkinen kantamus. Matkaaja voi kyllä pitkällä reissulla paremmin, mitä vähemmän hänellä on mukanaan. InteRail-sivustot ovat täynnä hyviä pakkausvinkkejä, turha niitä toistamaan. Pari omaa huomiota tälle reissulle pakkaamisesta ajattelin kuitenkin jakaa.
Otan matkalle vain 50 litraa vetävän pikkurinkan. Omistan kyllä isommankin vaellusrinkan, mutta teknisenä laitteena se painaa tyhjänäkin paljon. Niinpä pieneen tilaan pitää mahtua ihan kaikki! Pieni pakaasi esää myös shoppailun, jolloin rahaa jää enemmän hauskanpitoon!
Tällä kertaa jätän makuupussin kotiin. Sen virkaa toimittaa coolmax-kankaasta tehty retkihuopa, joka painaa vain 350 grammaa. Suuri osa öistäni kuluu kuitenkin muualla kuin junissa, joten ajattelin makuupussin olevan turhuutta. Meikkipussi tursuaa lähdön hetkellä, mutta siellä on paljon näytteinä saatuja tuotteita, joista pääsen matkan varrella eroon. Aurinkorasva on kaltaiselleni kalpeanaamalle kuitenkin ehdoton must!
Kirjoja otan mukaan pari. Hostelleissa on usein bookcrossing-pisteitä, joissa omansa voi laittaa kiertoon ja ottaa vaihtarin mukaan. Suosittelen! Näissä pisteissä vaihdeltavat kirjat ovat yleensä kuitenkin heppoisemmasta päästä, joten omatkin vaihtoesineet sen mukaan...
Huivi ja huppu
Vaatteita otan mukaan reissuun kohtuudella. Olen satsannut kenkiin, koska matkalla tulee käveltyä paljon. Perinteiset lenkkarit vievät kuitenkin paljon tilaa kassissa, minulla on peruskenkinä huomattavasti kevyemmät verkkokankaiset kävelylenkkarit.
Hyvä huivi pelastaa kaiken! Sen voi kietoa päähän kuumalla, se juhlistaa asun illalla ja se usein tarpeellinen, jos kierrettäviin nähtävyyksiin kuuluvat esimerkiksi kirkot ja muut uskonnolliset pyhätöt. Kesällä on lämmin, mutta otan silti mukaan ohuen takin. Takissa on huppu, mistä voi aiheutua ongelmia Englannissa: joissain paikoissa hupputakit on kielletty, koska ne mielletään "teinigangstojen" asusteeksi. Huppu päässä olet pelottava ja voit piilotella turvakameroilta. Kiellon soveltamisessa ollaan jossain päin aika virkaintoisia: luin kerran lehdestä, kuinka fiinimpi yli 50-vuotias rouva oli poistettu ostoskeskuksesta kovin ottein, koska hänen villatakissaan oli ollut huppu. Mitä tästä opimme? Kun tutustut kulttuurisena muistomerkkinä kirkkoon, peitä pääsi. Kun taas tutustut kulttuurisena muistomerkkinä brittiläiseen ostoskeskukseen (kyllä, ne ovat valtavia!), paljasta pääsi!
Turvallista matkaa...
Ulkoasiainministeriön vinkkisivulta saat kattavat ohjeet turvalliseen matkailuun. Mitäpä sitä ehdoin tahdoin leikkimään yksin humalassa pimeällä kujalla turistia tonnin kamera kaulassa roikkuen!
Aiemmassa elämässäni toimin kesäisin kielikurssien opettajana. Jotenkin onnistuin luovimaan jopa 50 teinin kanssa halki Lontoon ja Pariisin ilman, että kukaan kadotti omaisuuttaan. Sen sijaan minulta on viety käsilaukku Lontoon jouluruuhkassa. Matka saattoi kuitenkin jatkua, koska luottokortti ja passi olivat eri paikassa. Rikosilmoituksen vastaanottanut poliiskin hämmästeli! Hajasijoita siis maksuvälineet ja matka-asiakirjat. Kaulapussi on hyvä keksintö. Olen myös ostanut rinkkaani lukittavan suojaverkon.
Huomenna se alkaa!
Jeejeejee! Huomenna matkaan! Ensimmäinen reittipätkä kulkee Helsingistä Tukholman kautta Varsovaan. Odotukset ovat korkealla ja matkaajan mieli kevyt. Näihin tunnelmiin!
.
Turvallista ja onnellista matkaa! Toivotaan, että reissussa on lempeää myötätuulta ja iloisia kohtaamisia!
VastaaPoista