keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Suunnitella vaiko mennä vaan? Siinäpä pulma!

Matkasuunnitelmien tekeminen on ihanaa! Se tuo tunteen siitä, kuin melkein olisi jo kaukana, etenkin kun sää on ollut huono... Reilaajalle se voi olla myös rahanarvoista puuhaa. Tällä kertaa kerron omista matkasuunnitelmistani. Sen verran olen tehnyt muutoksia aikatauluuni, että paluu on jo päivää aiemmin. Työ kutsuu.

Reilaajaa pidetään vapaana ja huolettomana reissaajana, joka antaa raiteiden viedä. Muistan itsekin ajan ennen Internet-varaamojen kulta-aikaa, jolloin yöjunan saavuttua kaupunkiin tuli kiire rautatieaseman matkailutoimiston jonoon, että saisi halvimman ja keskeisimmän majapaikan. Sitten tuli tämä Intternetti ja tuhosi matkailuromantiikan...


Nukkumatin paras kaveri

Itse ajattelen nykyään, että jännittävin seikkailu matkakohteessa ei ole majapaikan metsästys, vaan kiinnostavat paikat, epämääräinen notkuminen ja ihmisten kohtaaminen. Niinpä olen tälle reissulla jo varannut majapaikat, koska tiesin matkakohteeni etukäteen. Tämä tietenkin aiheuttaa joustamattomuutta reittiin, mutta majapaikat kannattaa varata sellaisen palvelimen kautta, joka mahdollistaa suunnitelmien muuttamisen - omanikin ovat jo muuttuneet! Majoituspaikkojen tasoa voi arvioida käyttäjäarvioiden avulla - oma suosikkini matkailijasivustoista on Trip Advisor. Käyttäjien arvioita on hauska lukea, sen sijaan valokuvat hotellin X kylppärin homeviljelmistä vaativat usein vahvaa vatsaa.

Tärkeä syy ehkä hieman aikuismaiseen turvallisuuhakuiseen varailutouhuuni on myös hinta: aikainen lintu tarjoukset nappaa. Olen katsonut tilannetta joidenkin jo varaamieni paikkojen kohdalla, ja niissä on hinta vähitellen noussut kuljettaessa kohti lomasesonkia.

Paljonko se sitten maksaa? Kohteissani lähdettiin liikkeelle n. 20 eurosta. Jatkumon toisen pään määrää kukkaron koko! Puolalaisessa hostellissa kahdelläkympillä voi saada jo omankin huoneen aamiaisen kera. Yhden hengen huoneet ovat toki suhteellisen kalliita sekä hotelleissa että retkeilymajoissa, mutta yksin matkaava voi myös kaverustua matkan varrella ja säästää tällä tavalla. Pitkällä interRail-matkalla majoitukseen saa upotettua aikamoisen potin. Säästää voi kuitenkin esimerkiksi nukkumalla junassa. Makuuvaunupaikat ovat kuitenkin kaikkialla kalliita, kuten nuoruudessanikin! Yllätys yllätys! Halvemmalla pääsee lepovaunuosostolla tai varaamalla istumapaikan.

Moni ikätoverini ei enää halua jakaa kylpyhuonetta. Minulle se ei kuitenkaan ole ongelma. Suurimman osan öistäni haluan kuitenkin nukkua itsekseni, joten isommissa nukkumasaleissa vietän vain muutamia öitä. Majoitusten keskihinta tällä keikalla on 34€. Ei ihan hirveän paha!



Adieu, adieu, sweet Banhof

Nuorena reilaajana minulla oli tapana selata Euroopan aikataulukirjoja matka- ja matkailutoimistoissa. Hurjan järkäleen pakkaaminen olisi käynyt saliharjoittelusta! Nyt minulle senkin on korvannut.... no Internet tietenkin. Olen käyttänyt useampia hakukoneita, joista käyttökelpoisimmaksi on toistaiseksi osoittatunut Saksan rautateiden, DB Bahnin, versio. Sekään ei kuitenkaan ole täydellinen, joten ehkä se paksu kirja olisi sittenkin hyvä. Aikataulujen selaaminen voisi auttaa myös unettomuuteen... Ongelmia on tullut esim. siinä, kun olen halunnut laskea matka-aikoja Saksasta Englantiin, hakukone laskee halvimman vaihtoehdon mukaan: tällöin Englannin kanaalin alittavaan Eurostar-junaan siirrytään Brysselin sijaan vasta Lillessä. Sieltä ei Eurostarin kotisivujen mukaan reilaaja kuitenkaan saa erikoishintaista lippua (Eurostariin vaaditaan InterRail-kortillakin lisämaksu), joten tämä vaihtoehto olisi tullut minulle tosi kalliiksi!

Toisin kuin "silloin ennen", nykyään usea reilaaja aloittaa ja lopettaakin matkansa lentämällä johonkin eurooppalaiseen kohteeseen. Itse päädyin kuitenkin suosimaan perinteistä hidasta matkailua ja matkustan perinteisesti laivalla Tukholmaan ja sieltä junalla eteenpäin. Aikataulu-hintasuhde teki siitä Saksan-laivoja järkevämmän vaihtoehdon, ja Lundista pääsee suoraan yöjunalla Berliiniin!

Wild thing?


Ettei tämä matkasuunnittelu olis mennyt täysin epäspontaaniksi aikuistouhuksi, olen päättänyt olla selailematta matkakohteideni "minne mennä" -sivustoja liian aktiivisesti. Paikan päällä aion lähinnä tehdä sitä, mitä milloinkin huvittaa! Yhden lippuvarauksen olen kuitenkin tehnyt, kun selvisi, että vanha suosikkibändini The Divine Comedy soittaa Lontoossa visiittini aikana. Pitäisiköhän siellä kiljua teinityyliin? Iik!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti